sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Rakkaudesta runoilleet

Sinisen linnan kirjaston Maria haastoi kertomaan omia rakkausrunosuosikkeja. Kuten olen aiemmin sanonut, niin en ole mikään kovin innokas runojen lukija. Aina silloin tällöin tulee kuitenkin runokirjoihin tartuttua ja niistä on jäänyt myös joitakin suoikkeja. Katja jo ennätti blogata yhden kaikkien aikojen suosikkirakkausrunoistani, joka on Pentti Saarikosken niinkuin vierasta maata kokoelmasta Mitä tapahtuu todella vuodelta 1962. Käykää lukemassa runo Katjan blogista.

Eeva Kilven runoista on muodostunut suosikkejani vähitellen, ne ovat lyhyydessään ja napakkuudessaa ja myös pienessä ilkkikurisuudessaan minulle sopivaa luettavaa, kuten esimerkiksi allaoleva runo kokelmasta Perhonen ylittää tien. Kootut runot1972-2000. Alunperin runo on ilmestynyt vuonna 1972 julkaistussa kokoelmassa Laulu rakkaudesta ja muita runoja.

Sano heti jos minä häiritsen,
hän sanoi astuessaan ovesta sisään,
niin minä lähden saman tien pois.


Sinä et ainoastaan häiritse,
minä vastasin,
sinä järkytät koko minun olemustani.
Tervetuloa.


Pidän myös paljon Katri Valan runoista, etenkin hänen kahdesta viimeisestä kokolemastaan Paluu vuodelta 1934 ja Pesäpuu palaa vuodelta 1942. Seuraava runo on Paluu-kokoelmasta.

Onni


Herätessäni unesi äärellä
ojensin käteni hengitystäsi kohden,
niinkuin väsynyt vaeltaja öisellä aavikolla
ojentaa iloiten kätensä
päin nuotiotulta.


Heitän haasteen eteenpäin Heidin ja Liisan suuntaan. Onko teillä suosikkirakkausrunoja?

12 kommenttia:

  1. Oi, meillä olisi tosiaan ollut sama Saarikosken runo mielessä. Se on kyllä hieno.

    Ja tiedätkö, minäkin mietin Katri Valaa, mutta päädyin nyt Södergraniin. Pidän kovasti myös tuosta Eeva Kilven runosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo saarikosken runo kyllä upposi ja osui heti kun sen olin lukenut.

      Södergran on myös yksi suosikeistani ja minä puolestani mietin häntä :)

      Poista
  2. Tuo Eeva Kilven runo on jäänyt mieleeni, siinä on olennainen sanottu. Jännä, Katri Valan runossa on jotenkin arkaainen tunnelma, se voisi olla vuosisatojen takaa. Kiitos näistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos haasteesta, potki mukavasti kohti runohyllyä. Nyt kun sanoit noin tuosta Valan runosta, tajuan itse saman. Ajaton runo.

      Poista
  3. Kiitos haasteesta - otan sen mielelläni vastaan :)

    Tuo Saarikosken runo on minunkin suosikkejani, ja samoin pidän tuosta Kilven runosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa tulla lukemaan sinun valitsemiasi runoja. Varsinkin Kilven alkutuotannossa 1970-luvulta on paljon puhuttelevia runoja.

      Poista
  4. Ihanat valinnat! Kauniita, väkeviä.

    Saarikosken ja Kilven runot ovat klassikoita: niitä siteerataan tuon tusta ja moni muistaa ne ulkoa. Iki-ihanuutta! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Paula. Molemmilla runoilla ansaittu klassikkoasema, Valalta valitsin tarkoituksella vähän tuntemattomamman runon.

      Poista
  5. Tehtävä suoritettu. Haaste eteenpäin heitetty.

    VastaaPoista
  6. Tuo Saarikosken runo on jotain huikeaa...

    Valitsit yhden parhaimmista Valan runoista...ja minähän aina vain Valalle palan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan Leena, muistankin, että Vala on suosikkejasi. Vähitellen hän on noussut myös yhdeksi minun suosikeistani.

      Saarikosken runo on huippu!

      Poista
  7. Tulin vain hihkaisemaan, että sulle on haaste blogissani.

    VastaaPoista