perjantai 14. joulukuuta 2012

Perjantainen pähkinä, 30 viikkoa kirjoja, osa 13 sekä elämäni kirjastot



Perjantaista pähkinää Porvoosta! Ihan siitä ilosta, että olen täällä taas, kuvitin postaukseni viime tammikuussa otetulla kuvalla Porvoon vanhasta kaupungista. Viime viikon pähkinään saatiin kuin saatiinkin vastaus, kun Liisa tiesi, että kyseessä on Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä-sarjan ensimmäinen osa, viralliselta nimeltään Swannin tie: Combray. Ainoa osa, jonka itse olen kyseisestä sarjasta lukenut.

Mitä löytyy tämän viikkoisen pähkinän takaa? Idea ja osallistumisohjeet löytyy täältä.

PÄHKINÄ NUMERO 13

Mutta huomaan minä sentään itsestäänselvyydet, asioiden raamit, esimerkiksi sen, että kohta hän summaa mielessään laskun, antaa noin viisi prosenttia liikaa juomarahaa, hymyilee minulle pöydän yli ja sanoo: "Joko mennään?"
Ja minä tietysti hymyilen takaisin ja sanon: "Jo."

30 VIIKKOA KIRJOJA

13. Lempikirjailijani

Ensimmäisenä mieleeni tuli tietenkin Sirpa Kähkönen, joka eittämättä on yksi suosikkikirjailijoistani. Jotta kuitekin saataisiin vähän vaihtelua näihin vastauksiin, ohitan tällä kertaa Kähkösen ja Kuopio-sarjan ja nostan tämän hetken lempikirjailijakseni Joyce Carol Oatesin, vahvaa proosaa vaikeista aiheista kirjoittavan naisen. Kaikki kolme kirjaa, jotka olen häneltä lukenut ovat olleet hyvin voimakkaita kokemuksia ja samaa odotan uusimmalta, toivottavasti joululahjakääröistä paljastuvalta Sisareni, rakkaani-kirjalta.

ELÄMÄNI 10 KIRJASTOA

Liisa oli listannut 10 suosikkikirjastoaan ja ideaan ihastuneena vohkin sen myös omaan käyttööni.

1. Kauttuan sivukirjasto

Kauttua on Euran kuntaan kuuluva taajama, jossa vietin lapsuuteni ja nuoruuteni ja siksi ensimmäiset kirjastokäynnit ovat sieltä. Löysin kirjastoon kaverini opastamana, joka kertoi, että on olemassa paikka, josta saa ilmaiseksi kirjoja. No sinnehän oli päästävä. Paikan päällä tietenkin selvisi, ettei kirjoja saanut omaksi vaan ne piti lukemisen jälkeen palauttaa. Sekin sopi ja muistaakseni ensimmäisiä kirjoja joita lainasin oli Aapelin Vinski ja Vinsentti, todennäköisesti samaan aikaan TV:stä tulleen sarjan innoittamana. Myöhemmin kävin kirjastossa usein ja yksi lempiharratuksiani oli lukea siellä suuren maailman lehtiä ja haaveilla muutosta suureen kaupunkiin.

2. Turun pääkirjasto

Eurasta matka jatkui Turkuun opiskelemaan ja ihastuin täysin Turun pääkirjastoon, joka henki vanhaa sivistystä ja henkeä. Siellä oli mukava piipahtaa kaupunkireissuilla. Yliopiston laitoskirjastot, ainakin oman laitokseni, olivat siihen aikaan (1980-luvun puolivälin jälkeen) melko ankeita paikkoja, joissa ei viihtynyt kuin pakon edestä.

3. Korson kirjasto

Turusta matka jatkui pääkaupunkiseudulle, Vantaan Korsoon, jossa kävin kirjastossa usein pienen tyttäreni kanssa. Korson kirjasto on jäänyt mieleeni paikkana, jossa välillä piilottelin Pupu Tupunoita, jotta tyttäreni ei löytäisi niitä. No sai hän niitäkin joskus lainata, vaikka inhosin koko sarjaa sydämeni pohjasta. Onko mitään teennäisempää ja tekopirteämpää kuin Pupu Tupunat.

4. Kallion kirjasto

Kallion kirjasto ei ole koskaan ollut lähikirjastoni, mutta paikka jossa Helsinkiin muutettuani hyvin viihdyin. Teimme sinne retkiä Tapanilasta, jossa silloin asuimme, ihan vaihtelunkin vuoksi, vaikka 5.Tapanilan kirjasto oli myös ihan sympaattinen. Kallion kirjasto on jäänyt mieleeni myös paikkana, jossa yhtenä keväänä pänttäsin pääsykokeisiin.

6. Oulunkylän kirjasto

Ogelissa asuessamme retket kirjastoon olivat jokaviikkoisia kohokohtia sekä minulle että lapsilleni. Vanhin tyttäreni kävi silloin jo koulua Ogelin ala-asteella ja koulun jälkeen hän kävi kavereineen kirjastossa tietokoneilemassa. Pienemmät lapsenikin tunsivat hyvin kirjaston ja löysivät aina isot pinot lukemista. Onneksi ei enää heidän aikanaan tarvinnut piilotella Pupu Tupunoita :) Aika ajoin kävin kirjastossa myös yksin toipumassa lapsiperheen hulinasta. Luin lehtiä ja nautin hiljaisuudesta.

7. Pasilan kirjasto

Pääkirjasto on etenkin opiskeluvuosina tullut tutuksi, sillä sieltä on usein löytynyt niitä kirjoja, joita ei muualla ole tarjolla.

8. Työväenliikkeen kirjasto

Tämäkin on tullut tutuksi opiskeluiden myötä ja hyvä niin, sillä kirjasto on todella viihtyisä kukkineen, vanhoine tavaroineen ja vaihtuvine näyttelyineen. Siellä myös järjestetään erilaisia tilaisuuksia, joissa itsekin olen muutamassa päässyt esiintymään. Lisäksi plussaksi on vielä laskettava erittäin avulias ja mukava henkilökunta. Tästä pääsee kurkkaamaan Työväenliikkeen kirjaston tarjontaa.

9. Itäkeskuksen kirjasto

Nykyinen lähikirjastomme Helsingissä. Porvoosta tultaessa mukavasti bussipysäkin vieressä.

10. Porvoon kirjasto

Porvoon kirjastossa minut varmaan tunnetaan sinä asiakkaana, joka aina haluaa lainata jotain kummallisia kirjoja ja juoksuttaa henkilökuntaa tämän vuoksi varastoon.

12 kommenttia:

  1. Pähkinä voisi olla Heidi Könkään kirjasta Hyväntekijä. Ihan satavarma en kuitenkaan ole, vaikka olen lukenut kirjan kahdesti.

    Kirjastojuttuja oli kiva lukea! Ja Vinski on paras.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva muistella noita kirjastoja ja jostain syystä tuo Vinski tulee aina mieleen muistellessani ensimmäisiä kirjastoreissujani.

      Poista
    2. Vinski nousi suosikikseni 80-luvun alkupuolella, kun äiti luki hänestä kertovat kirjat minulle ja pikkusisaruksilleni. Lukiossa tein Vinski-kirjoista tutkielman (löytyisiköhän se vielä jostain?) ja pari vuotta sitten luin ne omille lapsilleni, jotka tykästyivät niihin myös.

      Ja taisinpa erehtyä pähkinäarvauksessani – ainakaan en löytänyt tuota pätkää kirjasta siitä kohdasta, johon olin sen kuvitellut. Jotain kovin tuttua tuossa kyllä edelleen on... Austerin Sattumuksia Brooklynissa? Äh, menee ihan hakuammunnaksi, sanokoon joku joka oikeasti tietää. :)

      Poista
    3. Oi, Vinski-tutkielma, se on varmasti ollut hieno :)

      Minäkin luin lapsilleni Vimskiä, mutta he eivät jostain syystä oikein innostuneet.

      Poista
  2. Aijai, nyt soivat jotkut kellot jossain, mutta nimeä en saa päähäni millään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö kellojen soitto kuulu joulun aikaan :)

      Poista
  3. Mistä aina löydätkin noita hienoja kirjan lopetuksia? En kyllä taaskaan tiedä, mistä tuo on :)

    Voin hyvin eläytyä noihin muistoihisi kirjastokäynneistä pienten lasten kanssa. Minä en piilottele mitään tiettyä kirjasarjaa, mutta pienet pahvikirjat ovat sellaisia, joita en haluaisi lainata kotiin (häviävät helposti). Myös samojen kirjojen tai dvd-levyjen lainaaminen kerta toisensa jälkeen turhauttaa välillä. Ja sitten yritän muka itsekin etsiskellä itselleni jotain tiettyä kirjaa tai lukea lehteä... Eilen pääsin pitkästä aikaa yksin kirjastoon, tosin vain hetkeksi, sillä mies tuli töistä kuudelta ja kirjasto suljettiin seitsemältä.

    Olette hauskasti liikkuneet Liisan kanssa aika samoilla kulmilla, monta samaa kirjastoa =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan myös sen, että aina sai lainata samoja kirjoja ja videoita, poika esimerkiksi raahasi aina mukanaan yhdenkin traktori-videon. Olisi voinut luulla, että hänestä kasvaa moottoreista ja kulkuneuvoista kiinnostunut nuori mies. Niin ei kuitenkaan käynyt, sillä hän ei ole yhtään kiinnostunut mopoista, autoista tms.

      Hyvistä kirjoista löytyy hyviä sitaatteja :)

      Poista
  4. Olipa hauska lukea noista kirjastoista. Ja meidänkin kirjastomme oli päässyt mukaan listallesi, kivaa.

    Mutta tämä oli myös tosi sivistävää, sillä en ollut ennen kuulutkaan Työväenliikkeen kirjastosta. Mielenkiintoisen tuntuinen paikka, kävin heti sivuilla vierailemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan niin elävästi miten suuren vaikutuksen Turun kirjasto teki maalaistyttöön silloin 80-luvulla kun tulin opiskelemaan, että olihan se pakko laittaa listalle.

      Työväenliikkeen kirjasto on tosiaan ihana ja mielenkiintoinen paikka.

      Poista
  5. Ihan kuin tuossa sitaatissa olisi muka taas jotain tuttua, mutta enpä kyllä keksi mitä...

    Ihanaa, että listasit kirjastosi :) Kauttuan muistot ovat erityisen sympaattisia. Ja voihan Pupu Tupunat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä oli ihana miettiä, samalla tuli tehtyä pieni kierros elämäni asuinpaikoissa.

      Ehkä minä olen äiti, joka on pahasti traumatisoitunut Pupu Tupunoista. Pitäsiköhän hakea jotain korvauksia :)

      Poista