maanantai 11. maaliskuuta 2013

Christer Pursiainen - Trotski



Christer Pursiainen: Trotski. Gummerus 2011. 448 s.

Venäjän vallankumous ja siihen liittyvät tapahtumat sitä ennen ja sen jälkeen ovat pitkään kiinnostaneet minua ja olen aiheesta jonkin verran aikaisemmin lukenut, muun muassa sekä Leninin että Stalinin elämäkerrat on tullut jossain vaiheessa kahlattua läpi. Tässäkin olen siis sukeltanut tapahtumiin pääasiassa mukana olleiden ihmisten elämäkertojen kautta ja laajentanut sitten tietojani muutamien yleisteosten kautta. Ainakin itselleni elämäkerrat toimivat parhaiten, kun haluan tutustua johonkin historialliseen tapahtumaan. Tai sanotaan niin, että kiinnostus herää usein ensin johonkin tiettyyn henkilöön ja sen jälkeen haluaa lisätietoja ajasta, jolloin tuo kyseinen ihminen eli.

Kiinnostuksestani huolimatta on yksi vallankumouksen pääarkkitehdeistä Lev Trotski (1879-1940) oikealta nimeltään Lev Bronstein jäänyt kiinnostukseni katveeseen. Syykin tähän selvisi kirjan takakannen tekstistä, joka kertoo Pursiaisen kirjoittaman elämäkerran olevan ensimmäinen Suomessa ilmestynyt elämäkerta Trotskista. Vaikka erilaisten yleisteosten myötä omasin tietyt perustiedot Trotskista ja hänen vaiheistaan oli kuitenkin mielenkiintoista lukea niistä tarkemmin, varsinkin kun Pursiainen kirjoittaa hyvin, seikka joka tällaisessa populaariksi tarkoitetussa elämäkerrassa on tärkeää. Se, että hänen tekstinsä perustuu kuitenkin valtavan lähdeaineiston läpikäymiseen ja analysoimiseen selviää kirjan lopussa olevasta lähdeaineistosta. Vaikka teos ei sisällä varsinaisia lähdeviitteitä selvittää Pursiainen kuitenkin joka luvun kohdalla mihin lähteisiin hänen tekstinsä pääosin perustuu.

Luin kirjan kahdessa osassa, sillä kirjan keskivaiheilla oli pieni kyllästymisvaihe ja kirja oli jonkin aikaa tauolla, mutta loppuosa sujuin taas nopeasti ahmien. Kirjan aloittaa luku "Leninin testamentti", jossa Pursiainen valottaa aikaa 1920-luvun alkupuolella, jolloin kulisseissa käytiin hurjaa kamppailua vakavasti sairaan Leninin seuraajan tittelistä. Niin kuin tunnettua on voitti kamppailun lopulta Stalin ja Trotski, puna-armeijan päällikkö joutui melko nopeassa tahdissa sivuraiteille Neuvostoliiton johdossa, kunnes hän alkuvuodesta 1929 oli pakotettu jättämään kotimaansa lopullisesti.

Alkuluvun jälkeen Pursiaisen teos etenee kronologisesti: hän kuvaa miten nuoresta juutalaisälyköstä Bronsteinista sukeutuu vallankumouksellinen Trotski, joka kiihkeästi ottaa osaa venäläisen sosialidemokraattisen puolueen sisäisiin kiistoihin, viettää vuosia karkotuksessa tai maanpaossa muiden vasemmistolaisten johtomiesten tavoin ja miten hän vain muutamia kuukausia ennen lokakuun 1917 vallankumousta lopultakin tunnustautuu bolshevikiksi. Lokakuun vallankumousta, jossa Trotski Leninin ohella näyttelee ratkaisevaa roolia, seuraa sisällisodan vuodet. Trotskin tehtäväksi tulee luoda tyhjästä vallankumousarmeija, josta muodostuu puna-armeijan perusta. Kaikkien mahdollisten vaikeuksien jälkeen puna-armeijan onnistuu tuhota valkoiset armeijakunnat yksi toisensa jälkeen ja tämän jälkeen on tarkoitus keskittyä sisäisen järjestyksen luomiseen. Leninin kuolema kuitenkin aloittaa valtakamppailun, joka koituu kuten kerrottua Trotskin tappioksi. Vuodesta 1929 alkaneet maanpakolaisvuodet Turkissa, Ranskassa, Norjassa ja Meksikossa päättyvät Stalinin tilaamaan Trotskin murhaan vuonna 1940. Neuvostoliitosta karkoittamisensa jälkeen Trotski heittäytyy kirjalliseen työhön ja kerää ympärilleen ihmisiä, jotka  kommunismissaan ovat hänen linjoillaan ja näin syntyy vähitellen kansainvälinen trotskilainen liike vastapainoksi hallitsevalle stalinistiselle linjalle.

Vaikka kirjan keskivaiheilla meinasin vähän työlääntyä Stalinin ja Trotskin välisen valtakamppailun mitä ihmeellisempiin koukeroihin, niin täytyy sanoa, että Pursiainen on onnistunut loistavasti tiivistämään valtavan lähdeaineistonsa ymmärrettävään ja sujuvasti etenevään muotoon. Kirjan pääosassa on Trotskin poliittinen toiminta, mutta myös hänen henkilökohtainen elämänsä, kuten esimerkiksi suhde Frida Kahlon kanssa, saa jonkin verran valotusta Pursiaisen kynästä. Se mistä myös pidin oli kirjan huumori. Vaikka Trotski ilmiselvästi on Pursiaiselle ollut tärkeä tutkimuskohde suhtautuu hän kohteeseensa välillä lämpimän ironisesti: "Tunnen vain yhden kielen, vallankumouksen kielen. Puhun sitä kansalle kokouksissa ja puhun sitä liittoutuneille ja saksalaisille" Näin Trotski tekeekin ja ajaa punaliput hulmuten karille. (T. 176) Pursiaisen Trotski on älykäs, mutta hyvin ristiriitainen ihminen, joka vallankumouksen ja sitä seuraavien tapahtumien aikana joutuu monesti muokkaamaan omaa ajatteluaan ja käsityksiään uuteen suuntaan.

Kirjan loppuosa, jossa Pursiainen kuvaa Trotskin salamurhan suunnittelua ja sen toteuttamista on kuin suoraan jostain agenttielokuvan käsikirjoituksesta. Itse asiassa siitä on tehtykin elokuva, jossa Alain Delon näytteli murhan tehnyttä Jaime Ramon Mercader del Rio Hernandezia, epäviralliselta passinimeltään Frank Jacsonia (nimen omaan Jacsonia, passien väärentäminen saattoi joskus olla vaikeaa puuhaa) ja Richard Burton esitti Trotskia. Pursiaisen kirjasta selviää sekin, että myös Suomen talvisodalla oli pieni osuus murhan onnistumisessa. Mikä? Kannattaa lukea, jos asia kiinnostaa.

Lisää arvioita: Kansan UutisetAgricolan kirja-arvostelutAamulehti.

Osallistun kirjalla Venäjä-haasteeni historia alakategoriaan ja Kansankynttiläin kokoontumisajoihin, aihealueena elämäkerrat.

4 kommenttia:

  1. Kiitos tästä! Kirja on kiinnostanut minuakin ilmestymisestään asti, mutten ole vieläkään saanut aikaiseksi lukea. Trotskin elämä vaikuttaa varsin värikkäältä ja nuo historian kuohut ja käänteet ovat todella kiinnostavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti luet kirjan, olisi mukava kuulla mielipiteesi siitä.

      Poista
  2. Kiittelyitä minunkin suunnaltani. Trotski jäi jostakin syystä mieleen lukion historiantunneilta, ja olen aikonut lukea tämän siitä lähtien, kun se Finlandia-ehdokkuutensa myötä tuli tietoisuuteeni. Nuo tyyliä koskevat kommentit saivat erityisesti innostumaan vielä lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen ehdottomasti jos Trotski kiinnostaa, samalla saat tuhdin vallankumoustietopaketin. Ja minuun ainakin Pursiaisen tyyli upposi.

      Poista