maanantai 27. toukokuuta 2013

Sinisen junan ikkunasta - Matkakuvia Euroopasta



Sinisen junan ikkunasta. Matkakuvia Euroopasta. Toim. Hilpi Saure ja Liisi Huhtala. SKS, 1992. 255 s.

Yksi lääke matkakuumeeseen ovat matkakirjat. Aina ei tarvitse itse lähteä matkalle, kun voi ottaa kirjan käteen ja matkustaa muiden mukana. Varsinkin jos matkassa on kirjailija, ammattikirjoittaja, voi matkareportaaseilta odottaa myös jonkinlaista kirjallista laatua. Tämä nyt käsillä oleva Sinisen junan ikkunasta - Matkakuvia Euroopasta  on jo toinen matkakirjani tässä kuussa. Aikaisemmin kirjoitin Antti Tuurin kirjasta Matkoilla Euroopassa ja on sikäli hauska yhteensattuma, että myös Antti Tuuri pääasiassa junamatkailee kirjassaan ympäri Eurooppaa, mutta hänelle junalla matkustaminen on hidastamista, kun taas Sinisen junan ikkunasta kurkkivat kirjailijat pitävät oman aikansa junia uuden, nopean aikakauden airuina. Olavi Laurin (Paavolaisen) runo Juna, kokoelmasta Valtatiet vuodelta 1928 kuvaa junamatkailua seuraavasti:

Päivässä ja yössä
halki Euroopan,
jyskiväin vaunujen edessä
jättiläisveturi,
radan varrella lennätinlankojen laulu. (SJI, s. 43)

Matkalla ovat Paavolaisen lisäksi muun muassa Eino Leino, Joel Lehtonen, Juhani Siljo, Tatu Vaaskivi, Johannes Linnakoski, Mika Waltari, Elina vaara, Katri Vala, Tyyni Tuulio ja monet muut suomalaisen 1900-luvun alkupuolen kirjallisen ja kulttuurisen kentän vaikuttajat. He matkailevat ympäri Eurooppaa, suosituimpien matkakohteiden ollessa Italia ja sen kaupungit, Berliini ja tietenkin kaikkien taitelijoiden mekka Pariisi. Matkoiltaan he kirjoittavat kirjeitä, kortteja ja tunnelmiaan he kuvailevat myös päiväkirjoissaan ja matkakertomuksissa ja nämä kaikki muodostavat kirjan materiaalin. Kirja jakaantuu 11 eri osaan pääasiassa matkakohteiden mukaan, mutta myös muutamia temaattisia jaksoja on mukana, muun muassa "Teatterikirjeitä". Teoksessa on olevinaan jonkinlainen väljä kronologinen järjestys 1900-luvun ensivuosista 1930-luvun loppuun, mutta kovin systemaattista se ei ole. Itseäni vähän ihmetytti eri osien sisällä oleva kronologinen epäloogisuus. 

Kirjan nimi on saatu Olavi Paavolaisen, sotien välisen ajan tunnetuimman kosmopoliitin, kansainvälisten tuulien ykköshaistelijan artikkelista Sinisen junan ikkunasta vuodelta 1931, jossa Paavolainen tekee matkaa Pariisista Ranskan Rivieralle:

"Sininen juna" on lähtenyt liikkeelle, "Sininen juna", jonka yleisö on läpikäynyt maailman hienoimman manicure- ja pedicure-käsittelyn. Berliniläisten demimondien, parislaisten pankkiirien, argentiinalaisten tanssijattarien ja eronneiden amerikkalaisten rouvien päiden päällä heilahtelvat hyllyverkoissa pull-overeita, valkeita tennishousuja, Lelongin Rodier̕ n kalleimmista iltakankaista leikkaamia pukuja ja Elizabeth Ardenin parhaita Amor Skin- ja coldcream-putkia tulvillaan olevat kapsäkit. Ennen kaikkea Amor Skiniä coldcreamia..sillä nyt ollaan matkalla Rivieralle, jonka aurinko selvästi muistuttaa Afrikan rannikon läheisyydestä. (SJI s.55)

Kuten jo Tuurin kirjasta kirjoittaessani totesin, haaveilen junamatkailusta Euroopassa ja yksi tämän haaveen alkulähde löytyy juuri näistä erilaisista 1900-luvun alun matkakirjoista. Ahmisin niitä vaikka kuinka paljon ja tässäkin kirjassa oli jonkin verran tuttua aiemmin lukemistani matkakirjoista, muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sarjasta "Kirjailijan kaupunki", josta itse olen lukenut BerliiniäTarttoa ja Lontoota käsittelevät osat.


Tyyni Tuulio kuvailee artikkelissaan Terveisiä ulkomailta hauskasti sitä miten matkailun tarve, vaikka kävisi nopeasti vain naapurimaassa, on sisäänrakennettu piirre ihmisessä ja tyydyttää hänen luonnollista uteliaisuuttaan. Tuulio piipahtaa Tallinnassa ja hänen kuvailujensa perusteella matkanteko eteläiseen naapurimaahan ei ole lähes 85 vuodessa oleellisesti muuttunut.

Mitä varten ihminen on niin luotu, että hänen aina joskus on niin hiukaisevan ihanaa nähdä erivärisiä raitiovaunuja, erimallisia maalaistenrattaista, erilaisia kauppojen ikkunoita, ihmistyyppejä, puistojen puita, kirkkojen torneja, kuin ne, joita hänen vakinainen asuinpaikkansa tarjoaa nähtäväksi. Tämä mieliteko on itse asiassa koko lailla sopimaton tavalliselle pienipalkkaiselle porvarille, ja vielä sopimattomampi hänen rouvalleen. Mutta ihminen on ihminen, eikä sille mitään mahda. Ja kun niin harvoin pääsee Egyptiin ja Jaappaniin ja Valparaisoon, tekee mieli ainakin käydä katsomassa, minkälainen on se toinen pääkaupunki, joka istuu Helsinkiä vastapäätä Suomenlahden (ei Pohjanlahden, kuten jossakin juhlapuheessa sanottiin) toisella rannalla. Eihän sinne ole pitempi matka kuin Vähään Pellingeen.

[...] hankki hän sentään yllämainitun leiman passiinsa ja oli mukana Suomi-laivassa, joka vaarallisen kauniina Urponpäivänä puoli neljän tienoissa kääntyi Kustaanmiekan salmesta aavalle, välkkyvälle merelle. Ja kun Suomen miehet naisineen olivat neljän ja puolen tunnin ajan hengittäneet vapauttavaa ja enemmän tai vähemmän alkoholivapaata meri-ilmaa, laski laiva Tallinnan pitkän aallonmurtajan viereen. (SJI s. 176)


Ja oma Rooman-matkani, jolta postauksen kuvat ovat, vielä tuoreessa muistissa, oli mukava kierrellä kirjailijoiden kanssa kuvitteellisesti pitkin Ikuisen kaupungin katuja. Eino Leino oli erityisen juhlallisella tuulella kirjoittaessaan vaikutelmiaan Roomasta vuonna 1908:

Suuri museo on Rooma muukalaiselle. Ensi hetkestä tekisi hänen mieli pyyhkäistä pois koko maan pinnalta sen pieni arkipäiväinen nykykansa. Rooma kuuluu ihmiskunnalle, ei yksin Italialle. Ja epäilemättä moni pohjoismainen taiteilija tahi saksalainen muinaistieteen professori tuntee itsensä Forum Romanumilla seisoessaan paljon enemmän roomalaiseksi kuin hänen vieressään suruttomasti viheltelevä alkuasukas. (SJI s. 14)


Kirjassa on runsas kuvitus ja se sisältää valikoidun luettelon matkakirjallisuutta vuosilta 1890–1945, joka sinällään on pieni aarreaitta matkakirjojen ystäville. Lisäksi löytyy kirjailijahakemisto, paikannimihakemisto ja henkilöhakemisto. Kaiken kaikkiaan kirja oli hintansa, 2,50 euroa, arvoinen hankinta kirpputorilta.

8 kommenttia:

  1. Kuulostaapa mielenkiintoiselta. Toivottavasti osuu vastaan minullakin joskus jossain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että törmäät kirjaan. Jos ei muuten, niin ainakin kirjastosta varmaan löytyy.

      Poista
  2. Oih, ihana teema! Siis oikeasti aivan huippu! Minulla on kova matkakuume lähes kroonisena tautina, ja kuten sinäkin, myös minä haaveilen junamatkustelusta Euroopassa. Interraililla olin vuonna 2005, mutta uudestaan haluaisin, ehdottomasti.

    Onneksi ensi viikolla on luvassa se hehkuttamani Prahan matka. On jo sellainen levoton olo, kouluvuosi päättymässä ja kesä tulossa, ja matkat odottavat (joko kirjoissa ja haaveissa tai ihan oikeastikin!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun interrailista on vähän enemmän aikaa...mutta mieleen on sekin reissu hyvin jäänyt.

      Ihana Praha! Sulla taitaa siellä olla muutakin odotettavaa kuin itse kaupunki, vai? :)

      Meillä on kesäksi tiedossa Lontoon matka. Ihana kaupunki sekin ja nähdään pitkästä aikaa vanhimman tyttären kanssa, joka on sinne asettunut.Ja Tallinnassa tai Tarttossa vois pistäytyä ja tietty kiertää myös Suomea...

      Poista
  3. Minä ainakin olen matkalla lähes joka ainut päivä -- virtuaalisesti kirjojen ja Google Earthin avulla. En ole tätä kirjaa koskaan lukenut mutta löydän sen varmasti tavalla taikka toisella. Heti tuli mieleen että voisit pitää SKSn "kirjailijan kaupunki"-sarjasta, jonka sitten heti mainitsitkin & erityisesti sen Rooma-osasta, josta itse pidän paljon. Puolisoni toi minulle myös kauan sitten amerikantuliaisina Susan Cahillin toimittaman kokoelman naiskirjailijoiden (ei ainoastaan kauno- vaan myös tieto-) Italia-kappaleita = S. Cahill (ed.), Desiring Italy. Women writers celebrate the passions of a country and culture (Fawcett Columbine 1997). Siinä on monta antoisaa ja antoi lukuvinkkejä eteenpäin sellaisilta kirjailijoilta, joihin en ollut vielä tutustunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rooma minulla on lukematta tuosta "Kirjailijan kaupunki" - sarjasta. Pitääkin katsoa, jos se löytyy jostain. Tekisi mieli lukea se, varsinkin nyt kun on tuore Rooma-kokemus taustalla.

      Tuo mainitsemasi Cahillin kirja vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Pitää senkin suhteen vähän katsella, jos se jostain löytyisi. Kiitos vaan vinkistä.

      Poista
  4. SKSn verkkokaupasta "Roomaa" saa vielä -- toisin kuin "Sinistä junaa", mutta jos löysit sen kirppikseltä tuohon hintaan niin yritän etsiskellä sitä divareista (vaikka minun ei muutoin tarvitse maksaa SKSn kirjoista kuin korkeintaan 50 % hinta). Roomaakin voi löytyä halvemmalla divareista. Sitten on vielä olemassa ex-pomoltani saatu A. Waenerberg (toim.), Rooman-kävijät. Taiteen ja historian löytöretkiä (Atena 2004), joka vaikuttaa aika hyvältä, mutta täytyy tunnustaa, että tämä on lojunut hyllyssä ilman että olisin koskaan perehtynyt siihen kunnolla (johtuukohan siitä, että sain sen aikoinaan ex-pomolta :) ?).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää pitää silmät auki Rooman suhteen. Verkkokaupan alesta ostin nuo sarjan muutkin osat.

      Meilläkin on muutama Moskovaan ja sen historiaan liittyvä teos pölyttymässä hyllyssä. Niitä kun on saatu lahjaksi sieltä sun täältä. Muutamat ovat päässeet luentaan asti, mutta osasta on katsottu vain kuvat. En silti niistä halua luopua, ovat rakkaita muistoja Moskovan ajastamme.

      Poista