keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Heidi Köngäs - Hyväntekijä



Heidi Köngäs: Hyväntekijä. Otava 2006. 221 s.

Päivä ikkunoiden takana on yhä sitkeän pimeä, valkenemisesta ei ole merkkiäkään. On kai jonkinlainen lajin ihme, että ihminen sopeutuu näille oudoille leveyksille. Valoa ei yhtään, vaan päivä on pimeä kummaltakin poskeltaan. (HT s. 100)

Niinpä! Heidi Köngäs pukee kirjassaan Hyväntekijä sanoiksi ne tunteet, jotka monen päässä tässä viime viikoina ovat olleet päällimäisinä.

No, ilmoista puhuminen ei kuitenkaan ole Köngäksen romaanin pääteema. Sellaiseksi nousee valon ja synkkyyden vaihtelut yksittäisen ihmisen elämässä. Kirjan keskiössä on keski-ikäinen kahden työn, kodin, lapsen, sairastelevan äidin ja uuden rakkauden väliä juokseva Alma. Hän on elämässään monella tavalla taitekohdassa: yksinhuoltajan ainoa lapsi, lukion viimeistä luokkaa käyvä Saku, on lentämässä kohta pesästä, toisaalla on kuolemansairas, apua tarvitseva äiti. Lisäksi näköpiiriin ilmestyy yllättäen rakkaus. Hän tutustuu Juhaniin, mutta saa heti ensimmäisenä iltana kuulla, että mies on sitoutunut ainoastaan lääkärin työhönsä, jota hän tekee maailman kriisipesäkkeissä Lääkärit ilman rajoja-järjestön palveluksessa. Jotain jää ensimmäisestä illasta kuitenkin kytemään ja aika ajoin Juhani ilmestyy uudelleen Alman elämään saaden sen taas hetkeksi pois tutuilta raiteiltaan.

Kirjassa Alman elämää seurataan vuoden verran syyskesästä syyskesään. Sen vuoden aikana tapahtuu paljon ja usein Almasta tuntuu, ettei hän riitä siihen kaikkeen mihin hänen pitäisi. Äidin hoito vie yhä enenmmän voimia ja sen lisäksi sydäntä kaihertaa koko ajan kaipaus Juhania kohtaan ja samalla mieltä kalvaa epätietoisuus siitä, mitä tämä ajattelee. Näiden kahden teeman kautta Köngäs valottaa osuvasti naisen tuntoja,joissa limittyvät rakkauden kaipuu ja velvollisuudentäytteinen huolenpito. Almasta muotoutuukin täyteläinen henkilökuva, sen sijaan muut kirjan henkilöt jäävät hieman etäisiksi ja heistä on vaikea saada otetta.

Hyväntekijä on ensimmäinen Köngäksen kirja, jonka luin. Olen lueskellut ihastelevia kommentteja hänen muusta tuotannostaan, muun muassa Vieraasta miehestä ja Dora Dorasta, mutta Hyväntekijä tuli lukuun ensimmäisenä, kun löysin sen kirppikseltä eurolla. Kirja oli nopealukuinen, mutta herätti lukijassaan vähän ristiriitaisia tunteita. Mielestäni Alman ja hänen elämänsä ja ajatustensa kuvauksessa Köngäs oli onnistunut hyvin, lisäksi pidin Helsingin ja sen tuttujen kulmien kuvauksesta. Se, mistä kirjassa en pitänyt oli jonkinlainen huolimattomuuden vaikutelma, joka heijastui sekä kielessä ajoittaisena töksähtelevyytenä ja löysyytenä että kerronnan epäloogisuuksissa. Nämä olivat usein pieniä juttuja, mutta kun niihin kerran kiinnitti huomionsa, niin ne ärsyttivät ja veivät tehoa kokonaiskerronnalta. Nipotuksestani huolimatta haluan kuitenkin edelleen tutustua myös Köngäksen muuhun tuotantoon.

Muita kirjasta kirjoittaneita: Sara/p.s.rakastan kirjojaAnnika K, Elina ja Pihi nainenPekka on tehnyt koonnin kirjailijan koko tuotannosta.

9 kommenttia:

  1. Hei, minäkin pidin Dora Dorasta, mutta suosikkini Köngäksen tuotannosta on edelleen esikoisromaani Luvattu. Luvatusta on muodostunut minulle jonkinlainen lohtukirja, johon palaan aina kun tuntuu, että maailma hajoaa päälle ja tarvitsen nopean, varman ja tuttuudessa rakkaan turvapaikan. :) Hyväntekijänkin voisin kyllä mielelläni lukea, jos tulee kirjastossa vastaan. Kiitos siis postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :)

      Tuollaiset lohtukirjat, joihin voi tarpeen tullen palata, ovat ihania. Täytyy itsekin se lukaista.

      Poista
  2. Lukukokemukseni Hyväntekijästä on melko samanlainen kuin sinulla. Almaa ihailen vieläkin, mutta kielelliset kömpelyydet haittasivat minuakin. Luvatun haluan ehdottomasti lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, minäkin huomasin samanlaisuuksia lukukokemuksissamee. Vaikka Hyväntekijä ei ollut täydellinen, niin minäkin haluan silti lukea Köngästä lisää, muun muassa tuon edellä mainitun Luvatun.

      Poista
  3. Olen lukenut vain Dora Doran, josta kyllä pidin, vaikka siinäkin jotkut asiat töksähtivät. Ihan mielenkiintoiselta vaikuttaa tämäkin. Voisin kyllä lukea!

    Ja mikä kiehtova kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Joana!

      Ai Dora, Dorassakin oli tuota töksähtelevyyttä. Oli sentään F-ehdokkaana. No, oli tai ei, kyllä kirja silti kiinnostaa ja aion sen lukea.

      Poista
  4. Kotikatsomossa esitetty Hyväntekijä. Hm. Löysin siitä itselleni jotain. Lohtua, kyllä. Upeaa, että Heidi Köngäs on kirjoittanut tuon kirjan. En ole lukenut kirjaa, mutta Kotikatsomossa esitetty elokuva näytti monen ihmisen kiireisen ja jopa ahdistavan arjen, mutta niin, että toivoa vielä on. Ihanaa, että näin realistista ajankuvaa saa Kotikatsomosta katsella. Nautin, mutta olin hiukkaisen surullinenkin. Kotikatsomon elokuva oli saanut onneksi hyvät näyttelijät. Tällaista lisää, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin myös Hyväntekijän elokuvaversion ja pidin siitä. Erityisesti Sari Siikander onnistui roolissaan, jonka hän teki vakuuttavasti ja uskottavasti.

      Olen samaa mieltä, että tälläisia TV-elokuvia voisi tehdä enemmänkin. Aivan varmasti löytäisivät katsojansa.

      Poista
  5. Heidi Köngäksen Hyväntekijä on hyvää viihdettä.

    VastaaPoista