keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Le Week-End



Porvoon elokuvatarjontaa ei voi kutsua kovin monipuoliseksi. Täällä useamman esityksen saavat vain takuuvarmat kassamagneetit. Jos haluat katsoa jotain valtavirrasta hieman poikkeavaa, niin pitää olla tarkkana, ettei esitys mene ohi. Yksi keino nähdä jotain "einiinsuurenyleisön" -elokuvia on senioribio. Luitte oikein! Senioribio on "iltapäivän elokuvanäytös varttuneempaan makuun" (suora lainaus täältä, linkistä löytyy myös elokuvan traileri) ja yleensä esityksiä on vain yksi per leffa. Minulla, joka pääasiassa olen päivisin kotona, on mahdollisuus hyödyntää senioribion mahdollisuudet nähdä leffoja myös kotikaupungissani.

Tänään olin katsomassa Roger Michellin (tunnettu muun muassa Notting Hillistä) ohjaaman ja Hanif Kureishin käsikirjoittaman Le Week-Endin. Elokuvassa brittiläinen, reilusti keski-ikäinen pariskunta  lähtee viettämään 30-vuotishääpäiväänsä Pariisiin, jonne he olivat tehneet myös ensimmäisen häämatkansa. Päästyään Pariisiin Meg (Lindsay Duncan) pettyy miehensä Nickin (Jim Broadbent) varaamaan matalan budjetin hotelliin ja päättää panna elämän risaiseksi luottokortin saldoon katsomatta. Tämä luo monia kahnauksia turvallisuushakuisen Nickin kanssa, mutta samalla myös riemastuttavia tilanteita. Samalla kun pariskunta etsii elämyksiä Pariisista he myös puivat suhdettaan. Meg kaipaa jotain, mutta ei tiedä mitä. Nick puolestaan rakastaa vaimoaan, mutta toivoisi, että tämä päästäisi hänet vähän lähemmäksi itseään. Ilman draamaa näistä keskinäisistä suhdekiemuroista ei päästä selvyyteen. Todenteolla ne nousevat pintaan, kun Nick kadulla törmää nuoruudenaikaiseen ystäväänsä Morganiin (Jeff Goldblum), joka asuu nuoren vaimonsa kanssa Pariisissa. Morganiin törmääminen herättää Nickin tajuamaan tilanteensa ja myös sanomaan sen ääneen.

Le Week-End on puhedraamaa parhaasta päästä, juuri sellaista josta kovasti pidän. Nokkelaa sanailua, kovaäänistä keskustelua, verbaalista riitelyä, mutta myös asioiden selvittelyä juurta jaksaen. Broadbent (johon ihastuin Vuosi elämästä -leffassa) ja Duncan tekevät rooleissaan loistavaa työtä. Uskon, että moni paikalla olija samaistui Megin ja Nickin suhteeseen, sekä sen hyviin että ongelmallisiin puoliin, mutta harva mattimeikäläinen osaa tai edes haluaa samalla tavalla tuoda ilmi tunteitaan ja halujaan. Ei ainakaan suomalaisessa kulttuurissa.

Yksi elokuvan tähdistä on Pariisi. Pariisia pidetään leimallisesti rakkauden ja rakastavaisten kaupunkina, mutta kaikkea ei Pariisikaan voi korjata. Jos suhde ei toimi, on ratkaisua etsittävä sen osapuolista, ei Pariisista. Itse ahmin elokuvasta Pariisin tunnelmia, sillä runsaan kolmen viikon päästä pääsen viettämään sinne omaa Le Week-Endiä, toivottavasti en kuitenkaan yhtä draamattisissa tunnelmissa. Mutta toisaalta, toivottavasti yhtä hauskoissa.

EDIT. Käykää katsomassa elokuvan tiimoilta myös Kirjatoukan ja Herra Kameran -blogi, sieltä löytyy mielenkiintoinen linkkivinkki Jean-Luc Godardin elokuvaan "Bande a part" vuodelta 1964.

12 kommenttia:

  1. Kiitos tästä jaana. Odotukseni nousivat entisestään, eikä vähiten Pariisin tunnelmoinnin suhteen;) Tänään viimeksi peräsin aikatauluja, sillä tämä vaikuttaa hyvinkin katsottavalta leffalta.

    Ihanuutta sinulla tiedossa, kohti keväistä Pariisia, oiiiii! Nautihan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannah, toivottavasti pääset elokuvan näkemään!

      Kyllä nautin, tiedän sen jo etukäteen :)

      Poista
  2. Le Week-End kiinnostaa minuakin, mutta koska sattuneista syistä käyn nykyisin leffassa katsomassa vain lastenelokuvia, odotan että tämä tulee dvd:lle tai Netflixiin. :)

    Ihanaa Pariisin-matkan odottelua! Onko kaupunki sinulle ennestään tuttu? Me kävimme mieheni kanssa siellä kolme vuotta sitten keväällä ja vaikkei se ollut minulle Lontoo, pidin paljon ja haluaisin sinne uudestaankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, onneksi meidän lapset on jo isoja :) Minäkin kyllä haluan tämän DVD:n, sillä haluan toistekin lähteä Nickin ja Megin mukana Pariisiin.

      Olen ollut kerran aiemmin, noin 9 vuotta sitten. Pidin kaupungista, vaikka en ihan kokonaan hurahtanutkaan, kuten esimerkiksi yksi ystäväni, joka käy kaupungissa monta kertaa vuodessa.

      Poista
  3. Bonsoir täältä Pariisista! ;) Uskomaton sattuma, jälleen. Kelpaa tulla tänne: +21 ja upea auringonpaiste. Illat lempeitä ja kaupunki ah niin ihana. Mutta tämä leffasuositus tulee käyttöön heti kotiinpalattua! Merci ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Milla, ei voi olla totta :) Ihanaa Pariisia, kuulostaa olonne aivan mainiolle.

      Leffan myötä voit palata fiilistelemään kaupunkia!

      Poista
  4. Jopa alkoi kirjoituksesi perusteella tämä elokuva kiinnostaa. Pitää lisätä se "sitten joskus katsottavien elokuvien" listalle.
    Oi, ihana Pariisi! Mukavaa matkaa sitten, kun sen hetki on - ja suloista matkan odotusta!

    VastaaPoista
  5. Jonna, suosittelen listallelisäämistä :)

    Kiitos, ja jo matkan odotus on mukavaa, varsinkin kun sitä voi fiilistellä autenttisten elokuvien avulla.

    VastaaPoista
  6. Jaana, me pidimme tästä paljon ja kirjoitin blogiinkin, että tämä on viikonlopun ohjelmassa. Meillä sama eli ihastuimme Broadbentiin elokuvassa Vuosi elämästä, joka on kahminut joitain voittojakin. Vuosi elämästä myös ostimme ja olemme katsoneet sen monasti.

    Jaana, mieti miten me katsoimme tätä, sillä ensi keväänä lähdemme 30-vuotishääpäivämatkalle;) Tosin emme Pariisiin vaikka sinne teimmekin ensimmäisen yhteisen matkamme ja kahdestaan huhtikuussa, vaan menemme sinne, missä R.kosi minua eli alpeille.

    Kiva, että kirjoitit tästä! Minusta leffa oli tavallaan rohkea ja todellinen eli just sitä, mitä briteiltä odttaakin.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, vähän ajattelinkin, että tämä voisi olla sinun, tai teidän, elokuvanne. Ja vielä, kun teillekin tulee 30 vuotta täyteen. Vautsi! Meille tulee ensi kesänä vasta 19 vuotta yhdessäoloa, avioliitossa on siitä ajasta oltu vähän yli puolet. Teille on varmasti tulossa ihana matka Alpeille.

      Minä haluaisin saada sekä tämän (sitten kun ilmestyy) että Vuosi elämästä omaan DVD-hyllyyn. Molemmat ovat semmoisia, että kestävät useammankin katsomiskerran.

      Poista
  7. Kiiitos Jaana kommenteista. Meinasin jättää väliin ja katsoa vasta DVD:nä, koska sai kriitikoilta vain kolme tähteä. Mutta postauksesi perusteella uskon että on minun leffojani, joten menenkin katsomaan ihan oikeesti eli teatteriin. Ehkäpä saan Ukinkin liikkeelle - yhteisiä vuosia on jo 34 toukokuussa. Olimme Pariisissa 25-vuotisia aikoinaan juhlistamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Subjektiivisiahan kaikki arvioinniot ovat aina, vasta kun itse näkee tietää tykkääkö vai eikö. Toiovttavasti kuitenkin pidät tästä, varsinkin kun teillä on omat Pariisin muistot, joihin verrata :)

      Poista