sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Historiallinen elämä



Perjantaina kävin noutamassa omat tekijäkappaleeni teoksesta Historiallinen elämä. Biografia ja historiantutkimus, jonka ovat toimittaneet Heini Hakosalo, Seija Jalagin, Marianne Junila ja Heidi Kurvinen. Kustantajana on SKS.

Kirja sai alkunsa seminaarista, joka pidettiin Oulussa syksyllä 2011. Seminaari kantoi nimeä Representing Lives. A Workshop of Biographical Research ja olen siitä kirjoitellut tunnelmiani täällä. Suurin osa artikkeleista perustuu seminaarissa pidettyihin puheenvuoroihin.

Kirjassa on johdannon lisäksi 17 biografiaa eri suunnista tarkastelevaa artikkelia. Kirja on jaoteltu kolmeen päälukuun, josta ensimmäinen kantaa nimeä "Kirjanmerkkejä", toinen "Yhdet askeleet" ja kolmas "Monet jäljet". Jos kirjan sisällysluettelo kiinnostaa, niin täältä löytyy PDF-muotoinen tiedosto.

Olen nyt lueskellut kirjaa sieltä täältä, muutaman artikkelin jo kokonaan, ja vakuuttunut siitä, että kädessäni on laadukas kokoelma biografiaa historiantutkimuksen osa-alueena käsitteleviä tekstejä. On ilo olla mukana tällaisessa teoksessa. Omassa artikkelissani tarkastelen yksityisen ja julkisen elämän joskus kovin monimutkaistakin suhdetta ihmisen elämän kertomisessa kolmen Sinervon sisaren näkökulmasta. Tutkimustilanteeni on sikäli muuttunut artikkelin kirjoittamisen jälkeen, että olen "pudottanut" yhden sisarista, Aira Sinervon, pois ja keskityn Elvi Sinervoon ja Sylvi-Kyllikki Kilpeen. Tarkastelunäkökulmani on kuitenkin edelleen relevantti.

Suosittelen kirjaa lämpimästi (vaikka olenkin jäävi) kaikille, jotka ovat kiinnostuneet elämäkerroista ja elämäkerrallisesta kirjoittamisesta. Kirjasta löytyy paljon ammennettavaa muun muassa siitä, miten suhtautua tutkittavaan, mikä on lähteiden merkitys, elämäkerrallisen kirjoittamisen eettisistä perusteista, ryhmäelämäkerroista, muistelmien käytöstä lähteenä, kirjeiden esittämästä elämästä, biografian merkityksestä historiantutkimukselle ynnä muusta, ynnä muusta. Useiden artikkelien pohjalla olevat tapaustutkimukset ovat myös äärettömän kiinnostavia, kuten esimerkiksi Julia Dahlbergin ja Niina Timosaaren artikkelissa "Kaikkihan tiesivät, että Edvard-setä oli homo", joka tarkastelee seksuaalisuuden tutkimusta lähdekriittisenä ongelmana tai Katriina Lehto-Bleckertin artikkeli "Nainen tarvitsee oman huoneen - mutta miksi se ei riittänyt Ulrike Meinhofille", joka tarkastelee osin samaa yksityisen ja julkisen välistä tematiikkaa kuin omakin artikkelini.

10 kommenttia:

  1. Onnea uudesta merkkipaalusta! Kiinnostavan kuuloinen kokoelma. Itse en ole perehtynyt biografiseen tutkimukseen, kun en sitä metodia ole käyttänyt, mutta kiintoisaa se kyllä on. Mitä kaikkea tutkija voikaan sanoa joskus eläneestä ihmisestä – ja mitä taas ei voi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Kokoelman myötä saatin yksien kansien väliin paljon tietoa biografisesta tutkimuksesta ja sen käyttömahdollisuuksista, mutta se keskustelee kiinnostavasti myös muun historiantutkimusen kanssa. Erilaiset eettiset kysymykset ovat viime vuosina nousseet vauhdilla yhdeksi biografian keskusteluimmista kysymyksistä eli juuri tuo, mitä kaikkea voidaan sanoa, mitä ei, ja millä perusteilla tulkintoja tehdään ym.

      Poista
  2. Wau, Jaana! Onnea!
    Suurena elämäkertojen ystävänä sait kyllä kiinnostumaan :)

    VastaaPoista
  3. Tämän tillaan oitis huomenna töihin lähtevältä puolisoltani :). Onneksi olkoon & kenties myös postaan tästä.

    VastaaPoista
  4. Onnea sinulle Jaana - hykerryttävää, että artikkelisi on mukana tässä teoksessa, jonka ehdottomasti aion lukea :)

    VastaaPoista
  5. Paljon onnea Jaana! <3 Ja kiitos teoksen esittelystä, tämän haluan kyllä minäkin lukea! :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos kaikille onnitteluista! Olette ihania :)

    VastaaPoista
  7. Ja vielä minultakin onnittelut! Kiinnostava sisällys ja sinulla hyvin mielenkiintoinen aihe.

    VastaaPoista