tiistai 28. maaliskuuta 2017

Kevätreissu Tukholmaan


Aika usein viime vuosina ovat minun ja mieheni lyhyet arjesta irrottautumisreissut suuntautuneet Tallinnaan, mutta tällä kertaa päätimme vaihtaa ilmasuuntaa etelästä länteen ja matkata vaihteen vuoksi Tukholmaan. Aikaisemmat Tukholman-reissut on tehty lasten kanssa, mutta nyt pääsimme tutustumaan kaupunkiin ensi kertaa kahden. Lähdimme matkaan perjantai-iltana laivalla ja vietimme yhden yös hotellissa. Paluu kotiin tapahtui maanantai-aamuna, tai minun tapauksessani vasta maanantai-iltana. Menin näet suoraan satamasta töihin. Täytyy myöntää, että hieman kyllä väsytti.




Matka oli kaikin puolin onnistunut, sillä sää helli meitä ja nautimme tämän kevään lämpimimmistä päivistä. Istuimme jopa tukholmalaisten sekaan terassille nauttimaan yhdet juomat. Mukava kokemus oli myös Fotografiskan valokuvamuseo, jossa kävimme ensimmäistä kertaa. Olin juuri lukenut Hesarista kiinalaisen Ren Hangin Human Love -näyttelystä ja sehän oli nähtävä. Kiinnostava oli myös muotikuvaaja Patrick Demarchelierin näyttely. Suosittelen molempia, jos pistäydytte Tukholmassa kevää aikana.




Muuten matkaan kuului paljon kävelyä pääasiassa Södermalmin suunnalla, vanhankaupungin kujilla ja Skeppsholmenissa. Hotellimme Lady Hamilton, joka sijaitsi keskellä vanhaa idylliä, oli ihana, täynnä vanhaa kaunista antiikkia. Sijainti oli muuten mitä mahtavin, mutta emme olleet ottaneet huomioon, että läheisen kirkon kellot soivat neljä kertaa tunnissa. Läpi yön. Miestäni kellojen kumu ei tuntunut haittaavan, mutta itse herkkäunisena en kovin hyvin nukkunut.




Ympäri kaupungin kujia dallatessamme totesimme, miten kaunis kaupunki Tukholma on ja miten olennainen osa sen kauneutta on joka puolella välkkyvä meri.



sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Kirjaprojekti etenee








Keskiviikkona illalla painoin enter-nappulaa ja niin Yhä katselen pilviä. Elvi Sinervon elämä  -kirjani käsikirjoitus lähti kustannustoimittajalle arvioitavaksi. Helmikuinen virkavapaa päivätöistä ei mennyt hukkaan, vaan olin ahkeraakin ahkerampi ja kirja eteni suunnitelmien mukaan. Muutaman viikon jouduin vielä maaliskuussa tekstiä kasaamaan, ennen kuin tuli valmista. Helmikuisesta kirjoitusrupeamasta nautin täysin palkein eikä tiukka aikataulukaan ahdistanut niin paljoa, kuin olin etukäteen kuvitellut. Oli palkitsevaa, kun kirjan kokonaisuus alkoi hahmottua pienin askelin.

Nyt on samalla kertaa toiveikas ja jännittynyt olo: Minkähänlaisin kommentein saan kirjan takaisin ja kuinka paljon se vielä vaatii työtä? No, nyt on ainakin muutama päivä vapaata ja voi tehdä muutakin kuin kirjoittaa. Voi vaikka lukea jotakin täysin kirjaan liittymätöntä. Tai käydä leffassa tai teatterissa. Voi myös lähteä suunnittelemattomalle kävelylle katsomaan kevään pärskeitä Vanhankaupunginkoskelle, kuten teimme tänään. Ensi viikonlopulle olen varannut mieheni kanssa irtiottoreissun Tukholman kevääseen. Ihanaa, että on jotain mukavaa odotettavaa.😻