Sivut

keskiviikko 9. syyskuuta 2020

Elokuu 2020



Oi elokuu, olit niin ihana ja kesäinen. Nyt syyskuun sateissa ja pimenevässä illassa tuntuu, että sinusta on ikuisuus. Pieni muistelo lienee paikallaan.

* Enin osa elokuusta kului Leikkimökillä.



* Sain mieluisia vieraita: poikani tyttöystävänsä kanssa ja heidän jälkeensä tyttäreni.



* Teimme muutaman vierailun Raumalle.



* Leikkimökin kuisti sai uuden maalipeitteen.



* Metsän mustikkasatoa hyödynsin pullissa ja piirakoissa

* Vietin rantaelämää elokuun lempeässä auringonpaisteessa ja nautin rantasaunan löylyistä.

* Kävin auringonlaskukävelyillä leppeässä illassa.

* Tanssimme Kaija Koon tahdissa Kauttuan Ruukinpuistossa.



* Samassa paikassa kiertelimme Alvar Aallon jalanjäljillä.



* Alvarin kunniaksi vietimme iltaa hänen suunnittelemallaan Jokisaunalla vesisadetta ja paikallisen bändin nostalgista musisointia kuunnellen.

* Arki ja työt alkoivat elokuun viimeisellä viikolla.


* 31.8. paljastettiin Kalevankatu 16:ssa kirjailija Elvi Sinervon muistolaatta.

* Tuntui, että luin paljon, mutta loppuun asti en saanut kuin kolme kirjaa:

Panu Rajala: Kansallisrunoilija J.L. Runebergin elämä. Puuduttava!
Eila Pennanen: Ennen sotaa oli nuoruus. Vanhahtava!
Vigdis Hjorth: Perintötekijät. Ärsyttävä!

* Kuten yhden sanan luonnehdinnoista voi huomata, yksikään ei ollut täysosuma.

* Usea jo elokuun puolella aloitettu kirja jäi odottamaan loppuun lukemista syyskuun puolella ja tuntuukin siltä, että syyskuussa saan luettua ennätysmäärän kirjoja.



Tunnelmallista syyskuun jatkoa!

torstai 20. elokuuta 2020

Omasta kuplasta Alvar Aalto -viikkoon

Sepäntie, jonka varrella olevat talot on rakennettu 1800-luvun alussa seppien asunnoiksi.


Olen nyt viikon elänyt lähes tyystin omassa kuplassani. Sosiaaliset kontaktit ovat rajoittuneet satunnaisiin juttuhetkiin naapureiden kanssa.

Taiteilijakoti Tuiska


Olo on ollut lähes painoton ja olen tuntenut olevani jotenkin irti ulkopuolisesta maailmasta. Ei ole tarvinnut huolehtia koronamaskeista, testausjonoista ja ruuhkaisista busseista, kun liikkumaan on päässyt pyörällä ja kävellen ja turvavälit ovat pysyneet itsestään kunnossa. Paikallisella uimarannallakin sain pitää paikan kokonaan itselläni. Nautin laiturilla mustikkapullakahvit ja lueskelin laineiden liplatusta kuunnellen. Aika täydellistä!



Viikon on kruunanut upeaakin upeampi kesäsää ja hellemekon helmat ovat vain heilahdelleet, kun olen painellut pitkin kylänraittia, rantoja ja mustikametsiä. Käsikirjoitus ja sisähommat ovat saaneet odottaa, kun en vaan ole malttanut pysytellä sisällä. Olen fiilistellyt kesää, kun sitä vielä on tarjolla.

1802 rakennettu  ruukinkartano, joka nykyään tunnetaan nimellä Kauttuan Klubi



Huomenna kuplani puhkeaa, kun äitini ja mieheni saapuvat Leikkimökille viikonlopun viettoon. Perjantaina saatamme suunnata Kauttuan Ruukinpuiston ulkoilmakonserttiin (klik), jonka pääesiintyjänä on Kaija Koo. Lauantaina samaisella alueella alkaa tämän vuoden Alvar Aalto -viikon (klik) tapahtumat teemalla "Aalto Arjessa".



Alvar Aallon suunnittelema Terassitalo valmistui 1938.
Kauttualta löytyy useita Aallon suunnittelemia rakennuksia, tunnetuimpana ehkä Terassitalo. Oma pikku Leikkimökkinikin on Aallon käsialaa. Viikon aikana järjestetään muun muassa useita opastettuja kävelyjä, joissa tutustutaan alueen historiaan ja Aallon kädenjälkeen. Postauksen kuvista saat maistiaisen Kauttuasta, mutta kannattaa pistäytyä paikankin päällä katsastamassa.


keskiviikko 12. elokuuta 2020

Kesä jatkuu. Kesä.



Ihmetellessäni tätä ihanaa elokuista kesää, mieleeni nousivat otsikon sanat "Kesä jatkuu. Kesä". Vähän aikaa jouduin miettimään niiden alkuperää ennen kuin yhdistin ne Lauri Viidan runosikermän "Onni" viimeisen runon viimeiseksi säkeeksi. Tässä koko kaunis ja vähän haikea runo:

Kaita polku kaivolta ovelle
nurmettuu.
Ikkunan edessä
pystyyn kuivunut omenapuu.
Reppu naulassa ovenpielessä,
siinä linnunpesä.
Kun olen kuollut, kun olen kuollut.
Kesä jatkuu. Kesä.












Minun kesäni jatkuu vielä Leikkimökillä runsaan viikon ajan. Vieraiden virta on tyrehtynyt ja seuraavat päivät täällä kuluvat hiljaiselossa ja rauhoittumisessa. Introvertti tarvitsee vilkkaan ja sosiaalisen loman jälkeen omaa aikaa ja tilaa ladatakseen akkujaan uudelleen.




Suunnitelmissa on tehdä pitkiä kävelyretkiä, viimeistellä käsikirjoitusta, poimia mustikoita puuroa, piirakoita ja talvea varten, polkea läheiselle rannalle saunaan ja uimaan, lukea monta kirjaa ja vain nauttia kauniista ja lämpimästä loppukesästä.

Kesä jatkuu. Kesä.