tiistai 27. helmikuuta 2018

Lomanen Prahassa


Terveisiä Prahasta!


Vietin kolmen yön miniloman tässä Euroopan kauneimmassa kaupungissa mieheni kanssa. Edellisen kerran olimme yhdessä Prahassa lähes tasan 18 vuotta sitten ja silloin mietimme, että jonain päivänä olisi hauska palata.



Kaikkiaan olen käynyt Prahassa viisi kertaa. Ensimmäisen reissuni tein kesällä 1992, jolloin sosialisimin kaatumisesta oli vain muutama vuosi. Olin matkalla yksin ja majoituin yksityisperheessä. Sain avaimet ja kartan lentokentältä ja suunnistin kohti Zizkovin työläiskortteleita, joissa perhe asui. Sain käyttööni yhden huoneen ja kylpyhuoneen jaoin perheen, jonka kanssa minulla ei ollut yhteistä kieltä, kanssa. Tällä matkalla palasin noihin kortteleihin ja sain huomata, että alueesta oli tullut trendikäs hipsteriyden tyyssija. 1990-luvun alkupuolella Tsekit olivat huumaantuneita vapaudesta ja paikka vilisi kaiken maailman elämäntaiteilijoita ja muita taiteilijoita muualta Euroopasta ja myös Yhdysvalloista. Kaarlen sillalla ei vielä ollut tungosta ja katusoittajat keräsivät lantteja soittamalla Janis Joplinia ja Doorsia. Menetin sydämeni kaupungille ja mieheni lisäksi olen vienyt sinne ystävättäreni ja tyttäreni.



Vuodet ovat tehneet tehtävänsä ja sekä kaupunki että minä olemme keskiluokkaistuneet ja vanhentuneet. Yli tuhat vuotisesta kaupungista vanhentumista ei niin huomaa, mutta minua ikä painoi. Kun ensimmäisellä matkallani jaksoin bailata aamuun asti niin nyt kaaduin sänkyyn illalla kymmeneltä päivän retkistä väsyneenä. Ensimmäisellä reissulla riitti katukeittiöiden ruoka, nyt metsästimme innolla laadukasta ruokapaikkaa (en oikein ole tsekkiläisen keittiön ystävä ja siksi parhaat ruokakokemukset tulivat aasialaistyylisistä paikoista) ja istuimme "paremman väen" (ainakin hintatasoltaan) kahviloissa, esimerkiksi Cafe de Parisissa.




Prahan lumo oli kuitenkin tallella. Lähes neljän päivän ajan kävelimme kaupunkia ristiin rastiin (päivän saldo noin 20 kilometriä) ja fiilistelimme milloin keskiaikaisia linnoja ja niiden takaisia kujia, milloin jugendin (art nouveua, lempityylini) hengessä rakennettuja taloja, joita Prahasta löytyy kortteleittain. Matkan teema oli Prahan ihastelu yläilmoista, sillä kävimme sekä Zizkovin TV-tornissa että Petrinin kukkulalla sijaitsevassa näköalatornissa. Ilma oli kuljeskeluun sikäli sopiva, että oli kuivaa ja aurinkoista, mutta pohjoinen viima Siperiasta oli kylmentänyt Prahan yliset ilmamassatkin ja kylmä puhuri tuntui kasvoilla ja vaatteita sai laittaa useita kerroksia ennen kuin tarkeni. Kylmyys antoi toisaalta hyvän syyn pistäytyä kahviloihin ja oluttupiin hakemaan lämmikettä.





En tiedä, matkustanko Prahaan enää milloinkaan, mutta suosittelen sitä kyllä ilomielin kaikille muille. Matkustusajankohtana talvi on hyvä niille, jotka eivät pidä valtavista turistimassoista (kuten esimerkiksi minä). Oli mukava kuljeskella Kaarlen sillalla ja vanhan kaupungin kujilla, kun ei joku ollut koko ajan työntämässä eteen päin. Pyhän Vituksen katedraalissakin kävin ensimmäistä kertaa, kun ei tarvinnut jonottaa ja Kultaisella kujalla mahtui rauhassa kurkistelmaan pikkuruisten talojen sisäpuolelle.

P.S. Zizkovilaisesta puistosta kirjabloggaaja löysi hauskan pienen kirjakaapin


4 kommenttia:

  1. Ihanat kuvat ja tuntuu olevan mielenkiintoinen kaupunki, en ole aikaisemmin ollut mutta tänä pääsiäisenä olen tyttären kanssa menossa, myös tuollaiselle minilomalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Praha on kyllä niin pullollaan nähtävää ja koettevaa, että ennustan teille mukavaa lomaa. Toivottavasti saatte vähän lämpimämmän kelin :)

      Poista
  2. Nyt alkoi tehdä mieli Prahaan. Olen käynyt siellä vain kerran, viikon mittaisella lomalla 1990-luvun lopussa. Aika usein huomaan hakeutuvani Prahan lentoja ja hotelleja hakeville sivustoille ja sinun kuvasi ja tunnelmasi lisäävät tätä kaipuuta. Miten kaunista talvellakin! Ja art nouveau - se on minunkin lempisuuntauksiani.



    T. Lumiomenan Katja toiselta Google-tililtään

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Art nouveau -fanin on ehdottomasti päästävä uudelleen Prahaan. Sieltä löytyisi todennäköisesti lapsillekin kaikenlaista kivaa ja mielenkiintoista nähtävää. Se on myös kompakti kooltaa, joten jalkaisin sen ottaa helposti haltuunsa.

      Poista