tiistai 6. helmikuuta 2018

Paluu Kauttuan Ruukinpuistoon

Alvar Aallon suunnitelman mukaan tehdyt elementtitalot, joita paikkakunnalla kutsutaan Sähkötaloiksi. Siellä keskellä sijatsee minun asuntoni.
Viime syksynä kerroin, miten olin ostanut itselleni kaksion lapsuuteni maisemista Kauttualta. Vasta joulun alla päästiin remontin kanssa tositoimiin ja nyt alkaa pikkuhiljaa olla valmista. Asunnon pinnat ovat raikastuneet valtavalla määrällä valkoista maalia ja keittiö on laitettu kokonaan uusiksi. Viime maanantaina sain asuntoon vihdoin myös sängyn, joten enää ei tarvitse yöpyä ohuella patjalla kovalla lattialla. Laitan jossain vaiheessa kuvia asunnosta tänne blogin puolelle.




Sähkötalot sijaitsevat Mikolanmäen alueelle, joka tuo mieleeni Helsingin Käpylän.












Vietin koko viime viikonlopun asuntoa maalaillen, mutta ehdin myös ulkoilemaan aivan upeassa talvisäässä ja tein lisäksi hyviä hankintoja paikalliselta, juuri aloittaneelta kirpparilta.



Lapsuudessani tätä siltaa kutsuttiin Myllysillaksi, sillä kosken partaalla seisoi hylätty ja rapistunut mylly, joka sittemmin on purettu. Tämän jännittävämpää (ja vaarallisempaa!) leikkipaikkaa saa hakea.


Myllysillalta toiseen suuntaan katsottuna näkyy Alvar Aallon työläisille suunnittelema sauna- ja pesularakennus, jossa minäkin äitini kanssa kävin pyykillä. Nykyään rakennuksessa toimii kahvila.





















Kävelyretkeni suuntautuivat Ruukinpuiston alueelle, joka on vanhaa teollisuus- ja asuinseutua. Sinne sijoittuvat monet lapsuuteeni asuin- ja leikkipaikat. Paljon taloja on alueelta purettu, mutta onneksi paljon on myös säästetty ja pikkuhiljaa paikkakunnalla on alettu ymmärtää paikan historiallinen arvo ja sen nähtävyyspotentiaali. Oman lisänsä Ruukinpuistoon tuovat Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset, joista kuuluisin on terassi- eli porrastalo, joka valmistui Sepäntien takaiseen rinteeseen vuonna 1938.  Aallon syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 120 vuotta ja sen kunniaksi on ilmeisesti Kauttuallekin luvassa jonkinlaista kulttuuripöhinää.


Hylätyt talot, autiot pihat. Näitäkin täällä näkee. Alimman kuvan talorivi kulkee paikkakuntalaisten suussa Kanalan nimellä. Asuimme talon päädyssä muutaman kuukauden, kun varsinainen kotimme oli tuhoutunut tulipalossa.





Kauttuan klubin kellotorni.



Ja itse Kauttuan klubi, jonka Kauttuan ruukin omistaja A. Falck rakennutti 1802. Toimii nykyään hotellina ja kokous- ja ravintolatilana. 

Sepäntien alkupää. Tien varrella on seppien asuinrakennuksiksi rakennettuja taloja 1800-luvun alkupuolelta. Kuja on ehkä kauneinta Kauttualla.



Aallon terassitalo.

Olen onnellinen, että olen yli 35 vuoden poissaolon jälkeen päässyt taas kiinni tähän tuttuun seutuun ja pääsen rakentamaan siihen uudenlaista suhdetta. Lapsuuden muistot merkitsevät paljon ja herättävät tunteita, mutta silti haluan antaa nykypäivällekin mahdollisuuden ja katsoa aluetta nykyisen minäni näkökulmasta.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti