torstai 22. maaliskuuta 2018

Torstai on toivoa täynnä


Suuntasin tänään töiden jälkeen kalliolaiseen kahvila Berggaan, jossa istuin kymmeniä tunteja kirjoittaessani kirjaani Elvi Sinervosta. Kahvilakirjoittaminen sopi minulle, sillä siellä ei ollut mahdollista oikaista pitkälleen sohvalle, kun väsy työpäivän jälkeen iski. Siellä ei voinut myöskään alkaa puuhailla mitään, kuten kotona usein kävi. Miten sitä aina kotioloissa kirjoittaessa silmä osuikin johonkin paikkaan, joka muka tarvitsi huoltoa tai kohennusta juuri sillä hetkellä. Kahvilassa sai käydä tilaamassa tiskiltä mitä mieli kulloinkin teki ja jossain välissä joku aina kävi keräämässä astiat pöydästä. Koskaan ei Berggassa tai toisessa luottokahvilassani Ipi kulmakuppilassa kukaan tullut sanomaan, että pitäisi tilata lisää tai poistua. Kirjoittaja sai istua rauhassa ja uppoutua omaan maailmaansa ja kun kirjoittaminen tökki saattoi katsella vain katsella ympärillä olevaa hyörinää. Aikoinaan kirja sitten valmistui ja pullahti ulos kustantamon uunista ja kahvilakäynnit jäivät.

Tänään siis palasin Berggaan ja syy oli, että ajattelin tutun ympäristön inspiroivan, kun kirjoitin apurahahakemusta Suomen tietokirjailijat ry:lle. Hain tiskiltä cafe latten, kasvispiirakan ja inkiväärikakun ja linnoittauduin pöytään takomaan hakemusta. Parin tunnin kuluttua saatoin painaa enteriä ja lähettää anomuksen maailmalle. Nyt sitten voi vain toivoa, että tärppää ja pääsen kirjoitushommiin. Huomaan, että kaipaan taas kirjoittamista ja tutkimista, kun edellisen kirjan aiheuttama stressi ja väsymys ovat vihdoin kadonneet kokonaan. Konkreettiseen kirjoittamiseen en ole vielä ryhtynyt, mutta huomaan usein mielessäni suunnittelevan uuden kirjan sisältöjä ja teemoja.

Toivoa myös sopii, että kevät vihdoin suvaitsisi saapua. Olen aivan kypsä tähän "jääkauteen". Olisi niin ihanaa luopua toppatakista ja iänikuisista talvikengistä ja heittää tennarit jalkaan ja farkkutakki hartioille. Ihan lähiaikoina ei näistä vielä kannata unelmoida, mikäli on uskominen sääennusteita. Onneksi sentään jotain kivaa on lähitulevaisuudessa odotettavissa. Ensinnäkin pääsiäinen, jonka suurin arvo on nykyään neljässä vapaapäivässä. Toiseksi pieni Tallinnaan suuntautunut minireissu. Pitkäperjantaina suuntamme miehen kanssa yhden yön reissulle ja pöytä Tai Bohista varattu.

Kuulumisiin!

4 kommenttia:

  1. Toivon, että apurahahakemuksesi hyväksytään ja pääset taas mielipuuhaasi.

    Arvaa vaan, miten kyllästynyt minä olen "jääkauteen". Olen varma, että terveydelleni olisi parempi viettää osa talvesta jossain lämpimässä. Fyysisellä puolen astma ja nivelet ja psyyken hyvinvoinnin kautta myös koko keho.
    Olen varma, että YK:n onnellisuustutkimuksessa, jossa Suomi tuli ykköseksi, ei kysytty mitään säästä!

    Mukavaa Tallinnan irtiottoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, kiitos!

      Minun onnellisuuteeni, tai ainakin mielialaan, säällä on selvä vaikutus. Varsinkin näin keväällä, kun odottaa ja odottaa pitkän talvikauden päättymistä, mutta mitään ei tapahdu. Pysy tässä nyt sitten postiivisena :)

      Poista
  2. Onnea hakemuksen kanssa! <3

    Ja nam Tai Boh - se oli niin ihana!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Tai Boh on ihana ja varasinkin pöydän heti, jotta varmasti mahdutaan mukaan :)

      Poista