tiistai 8. lokakuuta 2019

Mitä tunnet kun vaellat syksyisessä metsässä



Kirjastossa sattui käteeni tänä syksynä kuolleen Claes Anderssonin runokokoelma Syksyni sumuissa rakastan sinua (Jag älskar dig med mina höstliga dimmor, suomennos Jyrki Kiiskinen). Rakastuin itse, syksyn lapsena, kirjan nimeen ja kun vielä olin tehnyt pyhän lupauksen tutustua Anderssonin runoihin, niin lainasin teoksen. Viehätyin runoista, niiden elämän makuisuudesta, haikeudesta ja huumorista. Yksi suosikkejani on runo (ajatukset), joka sopii mainiosti näihin syksyn päiviin ja ehkä myös tähän keski-iän elämäntilanteeseen.

Mitä mietit?
Pelkkiä itsestäänselvyyksiä?
Että syksy tulee, ja linnut kerääntyvät suuriksi parviksi
  ennen kuin taas jättävät meidät, että
elämä virtaa pois ajan sulamisvesien mukana?

Vai pohditko että olisi upeaa, jos lähelläsi olisi
  toinen ihminen, että muistot ovat tulevaisuuttamme
ja yhtä epävakaita kuin liha ja rakkaus?

Ajatteletko iloa?

Sitä mitä tunnet kun vaellat syksyisessä metsässä, tai
  uit harmaan joen vedessä,
ajatteletko lapsuuttasi, lapsiesi vanhuutta tai
  niitä jotka eivät ole vielä saaneet syntyä?

Kaikkia syntymättömiä ja kuolleita, jotka ovat
  kanssamme täällä, mutta eivät vie meiltä tilaa?


4 kommenttia:

  1. Hieno! Kävin Turun messuilla kuuntelemassa Claes Andersson in memoriam -puhetta. En ole kyllä lukenut hänenkään runojaan. Luen runoja vain täällä blogeissa:) Toistaiseksi. Piti ihan tarkistaa, että oliko hän itse kirjoittanut suomeksi, mutta ei, tästä jäljestä on kiittäminen myös Jyrki Kiiskistä, toista runoilijaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuosta kääntäjän huomioimisesta, lisään tekstiin.
      En minäkään kovin aktiivinen runojen lukija ole, mutta nämä Anderssonin runot puhuttelvat.

      Poista
  2. Anderssonin runoissa on minulle hienoa se, että niissä ei ole mitään turhia ansoja estämässä ymmärtämistä. Ne ovat myös rytmiltään todella kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, juuri niin. Yhdellä lukemisella saa jo käsityksen runosta ja sen sisällöstä. Toki useampi lukukerta syventää runon sisältöä ja merkityksiä, mutta niin tapahtuu lähes kaikkien tekstien kanssa.

      Poista